Håkansbölen historia, osa II

Blogi Museon muruja

Viljan hinta oli noussut 1700-luvun loppupuolella, joten tilanhoitoa ja maanviljelyksen kehittämistä alettiin aatelispiireissä pitää varsin kunniakkaana harrastuksena. Nyt aateliset myös muuttivat asumaan kartanoihinsa. Pian tulikin muotiin rakentaa loisteliaita päärakennuksia ja sisustaa niitä kalliisti.

Håkansbölen kartanon vanha kaksikerroksinen päärakennus.

Kartanon päärakennus Munsterhjelmien aikana 1890-luvulla. Etualalla on "Alphyddan" eli alppimaja, joka rakennettiin pyykkituvan kopioksi.
Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

Sisältö

Omistajana A. L. Munsterhjelm 1838–1878 

 
Kartanot eivät 1700-luvulla juurikaan poikenneet varakkaista talonpoikaistaloista. Håkansbölessäkin oli punamullattu yksikerroksinen päärakennus vielä 1800-luvun alkupuolella. Vuonna 1838 kartanon osti everstiluutnantti Anders Lorentz Munsterhjelm. Hän rakennutti pian uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehtioppinsa C. L. Engeliltä saanut A. F. Granstedt.  

Tyyliltään kaksikerroksinen päärakennus oli 1800-luvun alun uusklassismia. Se oli rakennettu hirsistä, mutta julkisivun vaakapanelointi ja antiikin koristeaiheet saivat sen näyttämään kivirakennukselta. 

Näkymä Håkansbölen kartanon alueelle arviolta 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Oikealla taempana näkyy kartanon vanha päärakennus, joka oli rakennettu vuosina 1842–1844. Keskellä on kartanon pyykkitupa. Vaalea rakennus vasemmalla on kartanon viljamakasiini.
Kuva: Vantaan kaupunginmuseo. 

Ulkorakennuksista Munsterhjelmien aikana rakennettiin pehtorintalo, leivintupa, veistotupa, käsityöhuone, pyykkitupa mankelihuoneineen, makasiini, talli, vaunuliiteri, navetta ja riihi. Puistoa laajennettiin ja muokattiin englantilaistyyliseksi maisemapuutarhaksi.‍ 

Håkansbölen kartanon päärakennukselta Kartanontielle johtava tammikuja. Tammet on perimätiedon mukaan istuttanut kreivitär Munsterhjelm 1850-luvulla.
Kuva: Pekka J. Heiskanen, Vantaan kaupunginmuseo 

Zilliacus ja Andelin 1878–1905 

Everstiluutnantti Munsterhjelm myi kartanon perhepiirissä vuonna 1878. Ostaja oli Munsterhjelmin tytärpuolen, kreivitär Lovisa Ehrnroothin puoliso, hovioikeuden auskultantti Konni Zilliacus (1855–1924). 

Zilliacusta kiinnostivat erityisesti hevoset. Kartanon kirjanpidossa onkin hänen ajaltaan runsaasti merkintöjä työhevosista ja ratsuista sekä koirista ja saappaista. Hevosilleen Zilliacus rakennutti päärakennuksen lähelle uuden loistotallin. 

Lapset väistävät 1920-luvulla varsaa, jota Håkansbölen renki pitelee riimussa. Taustalla on Konni Zilliacuksen rakennuttama talli.
kuva: Vantaan kaupunginmuseo 

Zilliacus luopui kartanosta vuonna 1884. Ostaja oli jälleen sukulainen, Munsterhjelmin toisen tyttären Alinen puoliso Oscar Andelin (1840–1905). Tilan koko oli tuolloin 900 hehtaaria, josta viljellyn maan osuus 175 hehtaaria. 

Andelin lopetti aktiiviuransa armeijan palveluksessa vuonna 1890 ja keskittyi täysin tilanhoitoon. Hän menestyi tehtävässä hyvin, vaikkei hänellä ollut maanviljelystä aiempaa kokemusta. Aivan 1900-luvun alussa päärakennus kunnostettiin ja maalattiin vaaleanruskeaksi.  

Oscar Andelin kuoli vuonna 1905, minkä jälkeen perilliset myivät kartanon Arvid ja Emilia Sanmarkille. Emilia Sanmark oli Munsterhjelmin tyttärentytär.‍

Lähteenä on käytetty Elina Riksmanin kirjaa Håkansbölen kartanossa - På Håkansböle gård.

Avainsanat

Museot