Andreas on Vantaan kaupunginmuseon arkeologi, joka on palkittu tekemästään monipuolisesta arkeologian popularisointityöstä.
Vantaan vaikeasti tavoitettava rautakausi
Ohranjyvä ja keihäänkärki todistavat, että Vantaan alueella on ollut ihmisiä myös rautakaudella.
Arkeologiset piirustukset Vantaan alueelta löytyneistä rautakauden esineistä. Kuva: Museovirasto, arkeologian esinekokoelma.
Sisältö
Rautakaudella Vantaan alueella on luultavasti asunut lähinnä metsästäjiä ja kalastajia. He eivät ole jättäneet paljon arkeologisesti havaittavia jälkiä itsestään. Vantaalta löydetyt rautakauteen liittyvät esineet voikin laskea yhden käden sormilla.
Itä-Vantaan Mikkolassa sijaitsee Hasalan tila, jonka lipputangon vierestä löytyi vuonna 1936 rautainen keihäänkärki merovingiajalta. Lisäksi on löytynyt kaksi soikeaa tuluskiveä, toinen Sotungista ja toisen tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä.
Samanlaisia tuluskiviä on löytynyt laajalta alueelta, johon kuuluu miltei koko Fennoskandia ja Itä-Baltia. Kivien soikea muoto ja uurrettu viiva keskellä vievät ajatukset naisen häpyyn. Siksi on ajateltu, että kivi on voinut toimia tuluksen lisäksi jonkinlaisena hedelmällisyyden symbolina. Tulen henki on pohjoismaisessa mytologiassa usein ollut naispuolinen.
Tuluskiviä Museoviraston kokoelmista. Kuva: Museovirasto, arkeologian esinekokoelma.
Vaikka rautakautisia esineitä on löytynyt vähän, 2000-luvulla Vantaalta ja lähiympäristöstä on paljastunut muita merkkejä rautakautisesta asutuksesta. Siitepölytutkimukset kertovat, että Vuosaaressa alettiin viljellä maata pysyvästi 950-luvun tienoilla. Länsisalmen Gubbackassa teimme kaivauksia 2010-luvulla ja löysimme 500-luvun ohranjyvän sekä kuoppalieden 900-luvun lopulta.
Näyttää siltä, että hämäläiset alkoivat liikkua rautakauden lopulla aktiivisemmin nykyisen Vantaan suuntaan. He alkoivat tehdä pitkiä metsästysreissuja erämailleen, jotka olivat kaukana kotiseudusta.
Vantaan läpi kulkee edelleen niin kutsuttu Hämeentie. Tie on luultavasti syntynyt viimeistään keskiajalla Hansan ja Tallinnan muodostumisen myötä, kun hämäläiset alkoivat viedä kauppatavaroitaan rannikolle myyntiin. Tielinja on kuitenkin saatettu rakentaa vielä vanhempien vaellusreittien paikalle. Hämäläiset käyttivät reittejä eränkäyntireissuillaan jo viikinkiajalla.
Hämeentie kulki Helsingin pitäjän kirkonkylän halki nykyistä Kirkkotietä pitkin. Oikealla oleva talo 1920-luvun valokuvassa on Hannusas, jossa nykyään toimii Kahvitupa Laurentius. Kuva: Knut Åberg, Vantaan kaupunginmuseo.
Vantaalla on paljon paikannimiä, jotka muistuttavat hämäläisistä. Myös Vantaa-nimellä on todennäköisesti juurensa Hämeessä. Hämäläisissä murteissa vana tarkoittaa kapeaa, virtaavaa vesistöä. Sanan eri muodot ovat tavallisia hämäläisissä paikannimissä, kuten Vantaanjoki ja Vanajavesi. Iso osa Hämeen rautakautisesta asutuksesta sijaitsi juuri Vanajaveden ympäristössä.
Erään historiallisen lähteen perusteella Helsingin pitäjän kirkonkylä olisi myös ollut aiemmin nimeltään Vantaankylä. Kun ruotsalaissiirtolaiset saapuivat seudulle, he alkoivat nimittää alueen keskuspaikkaa Helsingaksi.
Rautakauden etsintä jatkuu Vantaalla. Toivottavasti tulevien vuosien tutkimuksissa löydämme lisää tietoa tästä aikakaudesta, joka meillä on vielä hämärän peitossa.
