Håkansbölen kartanopuistossa havisee vuosisatojen historia

Blogi Museon muruja

Håkansbölen kartanopuistoa, etualalla Kaffeholmen. Kuva: Pekka J. Heiskanen, Vantaan kaupunginmuseo.

Sisältö

Johan Sederholm perusti kartanopuiston 

Håkansbölen kartanoon perustettiin puisto 1780-luvulla. Kartanon omisti siihen aikaan helsinkiläinen mahtiporvari Johan Sederholm. Puutarhanhoito oli 1700-luvun säätyläispiireissä muotia.  

Sederholmin puutarhaan kuului ryytitarha ja ehkä myös hedelmätarha. Tarkempaa tietoa puistosta ei kuitenkaan ole säilynyt. On mahdollista, että puiston pengerrykset ja suuret vaahterat olisivat peräisin jo tältä ajalta.  

Sederholm rakennutti puistoon myös huvimajan kuningas Kustaa III:n vierailun muistoksi. Kuningas levähti vuoden 1775 Suomen-matkallaan Håkansböleen kuuluneilla mailla Kuusijärven lähellä. Kertoman mukaan hän nautti ulkoilmapäivällisen ”paljaalla maalla”. Huvimaja muutettiin myöhemmin asunnoiksi ja tunnetaan nykyään nimellä Mutteritalo.‍ 

Håkansbölen kartanopuiston avajaisissa oli vieraana "Kustaa III".

Kuningas Kustaa III (näyttelijä Kari Jagt) ja Johan Sederholm (Vantaan aluearkkitehti Arto Alanko) tervehtivät toisiaan Håkansbölen kartanopuiston avajaisissa vuonna 2011.
Kuva: Pekka J. Heiskanen, Vantaan kaupunginmuseo.

 

Munsterhjelmien englantilaistyylinen maisemapuisto 

Munsterhjelmien aikaan, 1800-luvun puolivälissä, kartanon ympärille rakennettiin englantilaistyylinen maisemapuisto. Kormuniitynojaan tehtiin tekosaari, jota kutsutaan nimellä Kaffeholmen eli kahvisaari.  

Saaren reunoille istutettiin koivuja ympyrän muotoon. Koivukehän sisäpuolelle aseteltiin penkeistä toinen kehä. Kaffeholmenilla ei ainoastaan kahviteltu, vaan Munsterhjelmin nuoriso järjesti siellä ystäviensä kanssa myös pieniä teatteriesityksiä.  

Håkansbölen kartanon vanha kaksikerroksinen päärakennus.

Kartanon päärakennus 1890-luvulla. Etualalla on "Alphyddan" eli alppimaja, joka rakennettiin Pyykkituvan kopioksi Munsterhjelmien aikana (sittemmin purettu). Oikeassa reunassa on kartanolle johtava tammikuja.
Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

Vantaan kaupunki rekonstruoi tekosaaren 2000-luvun alussa puistorestauroinnin yhteydessä. Munsterhjelmien puutarhasta on jäljellä myös tieltä kartanolle johtava kreivitär Munsterhjelmin tammikuja, jonka taimet olivat peräisin kartanon omasta taimitarhasta.‍ 

Puistoa kehitettiin naislinjassa 

Kartanon omistajaperheet olivat Munsterhjelmeistä lähtien naislinjassa samaa sukua. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että kartanopuistoa on hoidettu ja kehitetty määrätietoisesti. Puiston hoidosta vastasi puutarhuri Karl Gustaf Fagerholm 1800-luvulla kahteen otteeseen yhteensä seitsemäntoista vuoden ajan. 

Zilliacusten ja Andelinien jälkeen kartanon omistajiksi tulivat Sanmarkit. He rakennuttivat kartanon uuden päärakennuksen Armas Lindgrenin piirustusten mukaan. Lindgren suunnitteli myös kartanopuiston osaksi kokonaistaideteosta, Håkansbölen kartanoa.‍ 

Alla on Armas Lindgrenin luonnoksia Vantaan kaupunginmuseon kokoelmista. Huvimajaa ja lyhtypylvästä puistoon ei koskaan toteutettu. Myös kartanon ulkoasu muuttui suunnitelmien edetessä.

Jugendpuisto oli osa kokonaistaideteosta 

Kaupunginpuutarhuri Svante Olsson teki puutarhasuunnitelman vuonna 1906 Lindgrenin luonnoksen ja Niklas Järnefeltin tekemien mittausten pohjalta. Käytävät kaartuivat kauniisti ja symmetrisesti. Pääovelta johti pitkä lehmusten reunustama käytävä puron toiselle puolelle metsäpuistoon ja näköalatasanteelle. 

Puutarhan puistokäytävät kaareutuvat symmetrisesti. Kartanolle johtaa lehmuskuja.

Kartanon pääovelle johtaa lehmuskuja, jonka ympärillä kapeammat hiekkakäytävät kaartuvat symmetrisesti.
Kuva: Pekka J. Heiskanen, Vantaan kaupunginmuseo.

Tasanteelle suunniteltua huvimajaa ei koskaan rakennettu, mutta puron yli pääsi Lindgrenin suunnittelemaa siltaa pitkin. Samanlainen silta vei Kaffeholmenille. Tammikujan päässä oli Lindgrenin suunnittelema puinen portti, joka myöhemmin korvattiin rautaisella kopiolla. Nykyinen vuonna 2011 valmistunut puisto on tehty Olssonin suunnitelman perusteella.‍ 

Sanmarkeille puisto oli huviksi ja hyödyksi 

Sanmarkin lapsille puisto oli mieluisa leikkipaikka. Leikkimökki Lilla Böle on luultavasti Lindgrenin suunnittelema. Se valmistui yhtä aikaa päärakennuksen kanssa. Puiston laajoilla viheralueilla pelattiin muun muassa krokettia ja sulkapalloa. Metsäpuistossa puron varressa oli tenniskenttä. 

Kolme lasta ja nainen istuvat vanhanaikaisen kelkan kyydissä 1930-luvulla.

Beate-Sophie von Zwehl, os. Sanmark, istuu kelkassa lastensa kanssa Håkansbölen kartanon päärakennuksen edessä. Perhe on vierailulla Beate-Sophien lapsuudenkodissa 1930-luvun puolivälissä.
Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

Puistossa oli runsaasti istutuksia, kuten leimukukkia, syreeneitä ja ruusuja sekä hopea- ja kultasadepensaita. Hyötypuutarha sijaitsi kauempana, pehtorintalon lähistöllä. Hedelmäpuut rajasivat sen erilleen puistoalueesta.  

Kartanon ensimmäiset kasvihuoneet rakennettiin vuonna 1905. Aluksi niissä viljeltiin kukkia ja vihanneksia vain omiin tarpeisiin, mutta myöhemmin kasvihuoneviljelystä tuli kartanolle tärkeä elinkeino. Myyntiin kasvatettiin neilikoita, ruusuja, tulppaaneita ja narsisseja. Puiston istutuksiin tuotiin kasvihuoneesta esimerkiksi runkoverenpisaraa. 

Kormuniityllä on sijainnut aikojen kuluessa erikokoisia tekolampia. Niiden vettä käytettiin kasvihuoneiden ja kartanopuiston istutusten kasteluun. Nykyinen lampi on samanlainen kuin 1940-luvulla.‍ 

Mustavalkoinen kuva suuren kasvihuoneen sisältä. Kuvan keskellä mies, ympärillä pöytiä täynnä leikkokukantaimia.

Per Kasten Sanmark seisoo neilikoiden keskellä Håkansbölen kartanon kasvihuoneessa vuonna 1955.
Kuva: Constantin Grünberg, Vantaan kaupunginmuseo.

Vantaan kaupungin kartanopuisto 

Kun Vantaan kaupunki oli ostanut kartanon vuonna 2005, alettiin selvittää puiston historiaa ja suunnitella sen restaurointia. Puisto kunnostettiin 2008–2011 Vantaan kaupungin Tilakeskuksen ja Viheralueyksikön yhteistyöprojektina. Kunnostukseen saatiin Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämä Ympäristöministeriön ja Euroopan aluekehitysrahaston avustus.  

Håkansbölen kartanoalue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Puistossa saa liikkua vapaasti ympäri vuoden. Siellä järjestetään myös monenlaisia tapahtumia.‍ 

Lähteenä on käytetty Elina Riksmanin kirjaa Håkansbölen kartanossa - På Håkansböle gård.

Avainsanat

AsukaslehtiMuseotNähtävyydet

Liittyvät sisällöt

Kaikki kategoriassa Museon muruja