Museon muruja
Museon muruja -blogi poimii esiin nurkkiin jääneitä tai pöydällä pyöriviä murusia Vantaan ja Helsingin pitäjän menneisyydestä ja nykyisyydestä. Kirjoitusten aiheet löytyvät Vantaan alueen kuvista, esineistä, ihmisistä, paikoista ja tapahtumista 10 000 vuoden ajalta. Museon murujen kautta pääset kurkistamaan myös museotyön arkeen. Blogia kirjoittavat Vantaan kaupunginmuseon työntekijät.
Helsingin pitäjän kirkonkylä Vantaalla
Tikkurilan suuralueKartta Helsingin pitäjän kirkonkylän vanhoista taloista ja niiden historiasta.
Martinkylän ryijyn kautta ajan säikeisiin – osa 2
Martinkylän ryijyn tarkastelu avaa näkökulmia rikkaaseen ryijyperinteeseen. Millaisia tekniikoita, kuvioita ja värejä ryijyissä on käytetty ja mitä...
Martinkylän ryijyn kautta ajan säikeisiin – osa 1
Vuonna 1991 Vantaan kaupunginmuseoon lahjoitettiin kokoelmien ensimmäinen ryijy: Martinkylän ryijy vuodelta 1804. Nyt museossa lähdettiin selvittämään...
Ensimmäiset Vantaan alueen asukkaat ja heidän ulkonäkönsä
Lehtikirjoituksen maininta Vantaan alueen varhaisten asukkaiden ihonväristä nosti monen lukijan tunteet pintaan. Arkeologi kertoo jutun taustoista.
Uusi kartanomuseo horisontissa
Hakunilan suuralueProjektikoordinaattori Maiju Hautamäki kertoo, mitä Håkansbölen kartanoalueella on vuoden 2023 aikana tapahtunut ja miten kartanomuseon perustaminen...
Vanhako olet, Vantaa?
Vuonna 2024 Vantaalla juhlitaan kaupungin 50-vuotispäiviä. Luku lasketaan vuodesta 1974, jolloin Vantaa sai virallisesti kaupunkistatuksen...
Kummitusten aikaan
Kekrin aikaan vainajat olivat liikkeellä. Helsingin pitäjässä kummitteluun varauduttiin 1800-luvulla monin tavoin.
Håkansbölen historia, osa III
Hakunilan suuralueKartanon viimeinen yksityisomistaja oli Sanmarkin perhe. Vantaan kaupunki on omistanut kartanon vuodesta 2005 lähtien
Håkansbölen historia, osa II
Hakunilan suuralueHåkansbölen kartanon loisteliainta aikaa oli 1800-luku. Kartanon omistus siirtyi sukulaiselta toiselle.
Håkansbölen historia, osa I
Hakunilan suuralueHåkansbölen kartanoalueen menneisyyttä ensimmäisestä tunnetusta omistajasta Håkan Jönssonista 1700-luvun lopulle Johan Sederholmin aikaan asti.
