Nuorakeraaminen kansa ja Myyrmäen valloitus

Nuorakeraaminen kulttuuri on lähtöisin Kaspianmeren ja Mustanmeren välisiltä aroilta. Arkeologit ovat verranneet leviämistä suuriin historiallisiin tapahtumiin, kuten ensimmäisiin maanviljelijöihin, Rooman valtakuntaan, kansainvaellusaikaan, 30-vuotiseen sotaan tai ensimmäiseen maailmansotaan. 

Arkeologit ovat arvelleet, että nuorakeraamisen kulttuurin leviäminen johtui ilmaston muuttumisesta. Kun ilmasto muuttui kuivemmaksi, karjanhoitoa harjoittanut kansa joutui liikkumaan pois perinteisiltä alueiltaan.  

Näyttää siltä, että nuorakeraaminen kansa oli vahvasti miesjohtoinen ja hyvin hierarkkinen. Uusilla alueilla nuorakeraaminen kansa tappoi paikalliset miehet ja otti naiset vaimoikseen. Valloitusta helpotti rutto, joka heikensi paikallisväestöä.  

Nuorakeraamikkoja asui myös Myyrmäessä 

Nuorakeraaminen kulttuuri levisi myös Suomen lounaisrannikolle ja nykyisen Vantaan alueelle. Esimerkiksi Myyrmäestä on Myyrmannin edustalta löydetty useita tämän ajan hautoja sekä nuorakeraamisia saviastioita ja niiden sirpaleita.  

Alkuvuodesta 2022 kävimme Museoviraston kokoelmatiloissa 3D-skannaamassa Myyrmäestä löytyneitä nuorakeraamisia astioita. Tarkoitus on tehdä skannausten avulla astioista suurennoksia, jotka valetaan betoniin. Betoniset suurennokset sijoitetaan lähivuosina Myyrmäkeen osana Tommi Toijan suunnittelemaa taideteosta. 

Huhtikuussa 2022 osallistuin Oslossa järjestettyyn Nordic TAG konferenssiin, jossa oli kiinnostava arkeologiaa ja taidetta käsittelevä seminaariosio. Osion päätteeksi kerroin, kuinka Vantaalla tehdään taiteen avulla elävämmäksi esihistoriaa, erityisesti kivikautta.  

Tommi Toijan tulevan taideteoksen lisäksi kerroin SAV Taidekollektiivin komeasta muraalista, jonka Maikki Rantala ja Essi Ruuskanen maalasivat kerrostalon päätyseinään kesällä 2021. Maalaus esittää Myyrmäestä löytynyttä nuorakeraamista astiaa ja se on saanut paikallisilta paljon hyvää palautetta. 

Tuoreita tulkintoja nuorakeraamisesta kulttuurista 

Oslon seminaarissa käsiteltiin uusimpia arkeologisia tutkimuksia nuorakeraamisesta kulttuurista laajemminkin kuin taiteen näkökulmasta. Kävi ilmi, ettei nuorakeraamisen kansan leviäminen ehkä ollutkaan niin väkivaltaista kuin on luultu.  

Löydetyissä nuorakeraamisen ajan luurangoissa ei näy juurikaan jälkiä väkivaltaisuuksista. Arkeologit eivät ole myöskään löytäneet merkkejä mahtavista päällikköhaudoista, vaan valtaosa tunnetuista haudoista on melko yksinkertaisia ja keskenään samankaltaisia. 

Nuorakeraaminen kulttuuri näyttää myös monipuolisemmalta kuin on luultu. Vaikka se levisikin laajalle Eurooppaan, ei sitä tulisi vetää koko Euroopassa saman kamman yli. Eri alueilla oli erilaisia nuorakeraamisia yhteiskuntia. Paikallisissa erityispiirteissä riittää tutkittavaa.  

Myös naisen rooli herättää kysymyksiä. On liian yksinkertaista sanoa, että he olivat paikallisesta väestöstä otettuja vaimoja. Olisivatko he sen sijaan olleet erityisen taitavia ja haluttuja ruukuntekijöitä? Entä liikkuivatko siskokset yhdessä? Mikä rooli oli oman kulttuuripiirin naisilla? 

Suomessa nuorakeramiikkaa löytyy usein samoilta asuinpaikoilta, joissa on asunut myös varhaisempien kivikauden jaksojen ihmisiä. Miksi nuorakeraamikot ovat valinneet juuri samat vanhat paikat? Liittyykö se jotenkin edellisten asukkaiden henkisen tilan haltuun ottamiseen?  

Vaikka muussa Euroopassa nuorakeraaminen kansa on harjoittanut maanviljelystä, Suomessa siitä ei ole löytynyt merkkejä. Sen sijaan kansalla on täällä ollut vuohia kotieläiminä. Heidän asumuksiaan Suomen alueelta ei juurikaan ole löydetty. 

Myyrmäestä löytyneeseen ja alueen taiteessa kuvattuun nuorakeramiikkaan liittyy siis paljon todella kiinnostavia kysymyksiä, jotka ovat vielä vailla vastausta. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mitä tietoa Vantaan kivikauden lopun asukeista tulevina vuosina saadaan!