Mielellään museoon -hankkeen loppuraportti

1.    Nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen kulttuuripalveluiden avulla: tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä, jotka edistävät hyvinvointia kulttuuritapahtumien ja museotoiminnan kautta.

2.    Kumppanuuksien vahvistaminen ja integrointi paikallisyhteisöön: yhteistyön kehittäminen nuorisopalveluiden ja mielenterveysalan asiantuntijoiden kanssa Vantaan kaupungissa.

3.    Kestävä kehitys sosiaalisen vuorovaikutuksen laajentamisen näkökulmasta: museoiden merkityksen osoittaminen paitsi tiedon lähteinä, myös emotionaalista tukea tarjoavina tiloina, jotka edistävät mielenterveyttä ja yleistä hyvinvointia. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Vantaan 18–30-vuotiaiden nuorten kanssa kehittää museotoimintaa, joka vastaa heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa.

4.    Sosiaalisen kestävyyden, tasa-arvon, osallisuuden ja saavutettavuuden edistäminen varmistaen hankkeen pitkäaikainen vaikutus sen päätyttyä.

5.    Tulosten kokoaminen suosituksiksi muille museoille ja kulttuurilaitoksille: viime vuosina merkittävä esimerkki on ollut Amos Rexin autismiystävälliset ohjeet, jotka tarjoavat konkreettisia keinoja saavutettavuuden parantamiseen autisminkirjon asiakkaille. Mielellään museoon -hankkeen tavoitteena on olla rajoittumatta yhteen tiettyyn ryhmään, sillä yhdellä henkilöllä voi olla useita mielenterveysdiagnooseja samanaikaisesti. Museo pyrkii resurssejaan – tiloja, kumppaneita ja asiantuntijuutta – hyödyntäen kehittämään, kokeilemaan ja luomaan toimintamalleja, jotka voitaisiin soveltaa Vantaan kaupunginmuseon toiminnan lisäksi koko museokentälle.

Hankkeen päätavoite – mielenterveyden tukeminen nuorilla aikuisilla kulttuuripalveluiden avulla – saavutettiin useilla keinoilla: 
⦁    Aktiivisen ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen kautta kohderyhmän kanssa tapahtumilla, kuten kesäleiri, TeatteriTerapia-työpaja ja Tulevaisuustaajuus-työpaja. 
⦁    Nuorten mielenterveysongelmista kärsivien vantaalaisten antaman palautteen keräämisellä museotoiminnasta. 
⦁    Luomalla Kulttuurikamu-vapaaehtoistoiminta, jossa nuoret aikuiset Vantaalta toimivat vertaistukena muille nuorille. 
⦁    Museohenkilökunnan kouluttamisella neurokirjon yleisön kanssa toimimiseen. 

Vantaan kaupunginmuseon ja Vantaan taidemuseo Artsin henkilökunnassa ei ole erillisiä mielenterveystaustan ammattilaisia, joten jo projektin suunnitteluvaiheessa päätettiin kehittää hanketta yhteistyössä mielenterveysalan asiantuntijoiden kanssa. Projekti alkoi laajentamalla yhteyksiä Mieli ry:n ja erityisesti sen paikallisen edustajan Vantaan mielenterveysseuran kanssa. Museon henkilökunta tutustui myös samaa kohderyhmää tukevien Taiteen sulattamon, Mielenterveysyhdistys Etappi Ry:n sekä Tikkurilassa toimivien Klubitalon ja Kulttuuripaja Kiteen toimintaan.

Projekti kutsui myös Laila Pullisen museon tukemaan kesäleirin toteutusta Håkansbölen kartanolla sekä Kulttuurikamu-vapaaehtoisten toimintaa. Tällainen monipuolinen yhteistyö vahvistaa kulttuurin saavutettavuutta ja tuo taidetta lähemmäksi nuoria aikuisia.

Vantaan laajan nuorisopalveluverkoston merkitystä projektin onnistumiselle ei voi liioitella. Etsivä nuorisotyön, nuorten vapaaehtoistoiminnan, nuorten työpajojen ja vapaa-ajan palveluiden avulla projekti pystyi houkuttelemaan nuoria kaupunkilaisia osallistumaan eri vaiheissa hanketta. Vantaan kaupunginmuseo on sitoutunut jatkamaan yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa luodakseen turvallisia, merkityksellisiä ja osallistavia kulttuurikokemuksia Vantaan nuorille aikuisille. 

Kohderyhmän tarpeiden, toiveiden ja reaktioiden kartoittamiseksi projektin aikana järjestettiin kolme tapahtumaa: kesän päiväleiri Håkansbölen kartanossa, TeatteriTerapia-työpaja sekä Sitran suunnittelema tulevaisuusteemainen työpaja.  

Mielellään kesään -leiri

Koska projekti alkoi huhtikuun puolivälissä, järjestäjillä oli erinomainen mahdollisuus hyödyntää vuodenaikaa ja viedä tapahtuma ulos luonnon ääreen. Kesäkuun alussa 2024 järjestettiin Mielellään kesään -päiväleiri, joka oli projektin kohderyhmälle suunnattu pilottitapahtuma. Leiri toteutettiin Håkansbölen kartanon alueella, joka kuuluu Vantaan kaupungille ja jota hallinnoi Vantaan kaupunginmuseo. Osallistujille tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua kartanon kulttuuriperintöön ja luontoon, ilmaista itseään luovasti, tutustua ikätovereihin sekä nuorten mielenterveyttä tukeviin organisaatioihin. Leirin ohjelma ja ruokailut olivat osallistujille maksuttomia. Leirille osallistui 7 henkilöä.

Leirin päätavoitteena oli luoda tila, jossa nuoret voisivat löytää vertaistukea, inspiraatiota ja rauhaa luonnon äärellä. Ohjelma sisälsi opastettuja kierroksia Håkansbölen ja Nissbackan kartanoilla, luovia työpajoja, yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa ja vuorovaikutusta mielenterveysalan asiantuntijoiden kanssa. Järjestelyissä keskityttiin yksilölliseen lähestymistapaan: ilmoittautumisen yhteydessä kartoitettiin osallistujien erityistarpeet, kuten liikkumisvaikeudet, ruokarajoitteet, keskittymisvaikeudet, ujous tai levon tarve sekä haasteet aktiivisessa kommunikoinnissa. Järjestäjien tavoitteena oli tehdä osallistumisesta mahdollisimman mukavaa jokaiselle.

Kumppaneiden tuki

Leirin toteutus oli mahdollista kumppaneiden tuella: 
⦁    Vantaan taidemuseo Artsi – luovan työpajan järjestäminen ja materiaalien tarjoaminen 
⦁    MIELI ry – menetelmällinen tuki, konsultointi ja muiden kumppaneiden etsinnässä avustaminen 
⦁    Satu Pesonen Vantaan nuorisopalveluista – mindfullness-harjoitusten ohjaus luonnossa Metsämieli-menetelmää hyödyntäen
⦁    Kukkuu Kollektiivi – toiminnan esittely ja nuorten maksuttoman vertaistuen tarjoaminen leirin osallistujille
⦁    Vantaan purotalkkarit – yhteiskunnallisesti hyödyllisen toiminnan järjestäminen puiston siivouksen ja vieraslajien, kuten jättipalsamin, torjunnan muodossa
⦁    Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo – opastettu kierros, joka oli ohjelman huipentuma 
⦁    Taiteen Sulattamo – tietoa maksuttomista matalan kynnyksen luovista työpajoista, jotka tukevat nuorten mielenterveyttä

Leiriohjelma

Kesän 2024 alussa sää oli suotuisa, ja Håkansbölen kartanopuiston tunnelma sopi erinomaisesti projektin toteuttamiseen. Vaikka kartanon päärakennus oli suljettu yleisöltä, sen jugend-tyylinen arkkitehtuuri toimi upeana taustana tapahtumille. Puisto ikivanhoine tammineen, lammikoineen sekä kukkivine syreeneineen ja jasmiineineen loi rentouttavan ja inspiroivan ilmapiirin. 

Ohjelma sisälsi luovia työpajoja, kuten kangaskassien maalaamista, helmikorujen punontaa ja taide-esineiden luomista luonnonmateriaaleista. Nuoret osallistuivat myös yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan, kuten roskien keräämiseen ja vieraslajien torjuntaan. Metsämieli-menetelmää hyödyntävä mindfulness-kävely tarjosi mahdollisuuden löytää hyviä hetkiä luonnossa ja arjessa. 
Leirin huipennuksena oli vierailu Laila Pullisen veistospuistossa ja museossa. Osallistujat tutustuivat kiinnostuneina taiteilijan elämään ja teoksiin. Eräs autisminkirjon osallistuja osoitti ensi kertaa oma-aloitteisuutta ja ilmaisi halunsa osallistua vastaaviin retkiin tulevaisuudessa. 

Ruokailut järjestettiin Kahvila-Ravintola Håkansissa, mikä osaltaan rentoutti tunnelmaa ja loi turvallisen ilmapiirin keskusteluille.

Leirin tulokset ja johtopäätökset

Leiri oli merkittävä kokemus  mielenterveyden, kulttuurin, luovuuden ja luonnon yhdistävän tilan luomisessa nuorten tukemiseksi. Osallistujat osallistuivat innolla ohjelmaan, jakoivat kokemuksiaan ja saivat uusia elämyksiä.

Keskeiset johtopäätökset

Nuoret, joilla on mielenterveyden haasteita, tarvitsevat erityisesti turvallista ja tukevaa ympäristöä sekä yksilöllistä lähestymistapaa.

Sosiaalinen vuorovaikutus, retket ja luova toiminta vaikuttavat myönteisesti tunteisiin ja itseluottamukseen. On kuitenkin huomioitava, ettei kaikilla ole vahvoja sosiaalisia taitoja, ja tämä tulisi ottaa huomioon jo tapahtumien suunnitteluvaiheessa. Viestinnässä voidaan rohkaista osallistumaan omana itsenään ja hyväksyä myös passiivinen osallistuminen.

Keskusteluissa osallistujien kanssa selvisi, että he kokivat yksinään museoissa käymisen vaikeaksi ja pitivät museoita ennemmin perhekohteina kuin nuorten paikkoina. Vieraissa paikoissa, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä, syntyy helposti epävarmuutta.

Kesäleirin kokemusten pohjalta projektissa päätettiin kehittää vapaaehtoistoimintaa Vantaan kulttuuriluotsi-palvelun mallin pohjalta. Tavoitteena on keskittyä erityisesti nuorten mielenterveyden tukemiseen kaupungin kulttuuritiloissa.

Teatteriterapia

Kansainvälisenä mielenterveyspäivänä 10.10.2024 Vantaan kaupunginmuseossa järjestettiin TeatteriTerapia-työpaja, joka tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua menetelmään ja osallistua ryhmätoimintaan. Menetelmä yhdistää terapeuttisia tekniikoita ja luovaa lähestymistapaa, mikä mahdollisti osallistujille tunteidensa tarkastelun sekä sosiaalisten taitojen harjoittelun. Museo kutsui työpajaan fasilitaattorin TeatteriTerapiasta.

Tapahtuman aikana osallistujat työskentelivät liikkeen ja vuorovaikutuksen avulla improvisaatiotaitojen,  vieraiden ihmisten kanssa kommunikoinnin, tunteiden ilmaisun sekä pyyntöjen esittämisen ja muiden auttamisen parissa. Tämä lähestymistapa edisti itseluottamuksen kehittymistä ja tarjosi uusia tapoja vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Työpajaan osallistui 8 henkeä, joilla oli mahdollisuus turvallisessa ja tukevassa museoympäristössä käsitellä tunteitaan, harjoitella sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja löytää uusia voimavaroja mielenterveyden ylläpitämiseen.

Tulevaisuustaajuus-työpaja

Työpajan idea syntyi pohdinnoista Vantaan kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman ja hallituksen mielenterveysstrategian parissa. Vaikka suunnitelmissa on esitelty erinomaisia ideoita ja aloitteita, niistä puuttuu usein positiivinen tulevaisuuskuva, joka voisi motivoida nuoria suunnittelemaan elämäänsä rohkeasti. Nykyisin uutiset muodostavat usein ahdistavan taustavirran: kansainväliset konfliktit, taloudelliset rajoitteet, työttömyyden kasvu sekä väkivallan ja rikollisuuden lisääntyminen. Toipuminen COVID-19-pandemiasta on monille ollut vasta alku, jota ovat seuranneet uudet haasteet. Tällaisessa tiedonvirrassa haavoittuvassa asemassa oleva ihminen, jolla ei ole riittäviä psykologisen kestävyyden taitoja, voi tuntea itsensä erityisen lannistuneeksi.

Siksi projektin puitteissa päätettiin tarjota nuorille mahdollisuus tarkastella tulevaisuutta positiivisesta näkökulmasta, tutkia erilaisia vaikutusmahdollisuuksia sekä keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja oman tulevaisuudenkuvan muodostamiseksi. Työpajassa käytettiin Sitran kehittämiä materiaaleja, jotka tarjoavat arvokkaita työkaluja tähän tarkoitukseen. Sitran suositelluista fasilitaattoreista Uula Neitola oli mukana vetämässä Tulevaisuustaajuus-työpajaa museoille ja nuorille kulttuuriperintöalan ammattilaisille.  

Työpajaan osallistui kahdeksan henkeä, jotka työskentelivät ryhmissä suunnitellen museoiden ja kulttuurikentän kehitystä vuoteen 2050 asti. Osallistujat pohtivat rohkeita “mitä jos?” -kysymyksiä ja esittivät toiveen siitä, että tulevaisuudessa kaikki museot olisivat maksuttomia lainsäädännön tasolla ja toimisivat nuorille paremmin sopivilla aukioloajoilla.

Osallistujat arvioivat työpajan positiivisesti ja totesivat, että 25 vuoden päähän ulottuvien suunnitelmien tekeminen oli sekä jännittävää että innostavaa. Erityisen arvokkaaksi koettiin mahdollisuus siirtyä abstraktista tulevaisuudenkuvasta konkreettisiin pohdintoihin siitä, miten kukin voi omalla panoksellaan vaikuttaa haluttujen muutosten toteutumiseen.

Tapahtuma sai osallistujilta myönteistä palautetta. Osallistujien tekemistä muistiinpanoista kirjattiiin ylös toiveita ja ajatuksia, joita voidaan hyödyntää myöhemmin museon toiminnassa.

Museot osaavat tarjota monenlaisia mahdollisuuksia, mutta nuorten aktiivinen osallistuminen ja omien ehtojen mukainen kehittäminen on erityisen tärkeää, jotta kaikki erilaiset ihmiset ja käyttäjäryhmät tulevat huomioiduksi. 

Mielellään museoon -projektin yhtenä tavoitteena oli osallistaa kohderyhmän edustajia museotoiminnan kehittämiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Vantaan nuorisopalveluiden kautta rekrytoitiin neljä vantalaista kokemusasiantuntijaa, joilla kaikilla on mielenterveyden haasteita. He vierailivat Vantaan kaupunginmuseossa ja taidemuseo Artsissa sekä Artsin näyttelyssä Galleria K:ssa, osallistuivat Tulevaisuustaajuus-työpajaan ja toimivat testiasiakkaina Kulttuurikamu-toiminnassa. Nuoret antoivat palautetta vierailuista sisällön kiinnostavuuden ja aistiesteettömyyden näkökulmista, minkä ansiosta heidän suosituksiaan voitiin hyödyntää museopalveluiden analysoinnissa ja kehittämisessä. 

Vantaan kaupunginmuseo: Hyvä, parempi, Vantaa -näyttely

Kaupunginmuseo sai korkeita arvioita kiinnostavista näyttelyistä, jotka kertovat kaupungin historiasta, kodikkaasta ilmapiiristä ja vuorovaikutteisista elementeistä, kuten vanhaan tyyliin rakennetusta kioskista. Osallistujat arvostivat myös esitetyn tiedon laatua sekä museon hyvää sijaintia ja saavutettavuutta. Museon ilmapiiri koettiin rauhalliseksi ja viihtyisäksi, ja tilan valaistus ja järjestely tukivat miellyttävää kokemusta. Toisaalta jotkut osallistujat kokivat, että näyttelyiden teemat eivät aina kiinnostaneet nuorempia kävijöitä, sillä nostalgiset aiheet ovat läheisempiä vanhemmille ikäryhmille. Toiveena oli aktiivisempi uusien näyttelyiden markkinointi sekä lisää vuorovaikutteisia elementtejä, jotka houkuttelisivat eri-ikäisiä kävijöitä. Esillä ollut Vantaa-aiheinen lautapeli kiinnosti kävijöitä, ja osallistujat ilmaisivat toiveen mahdollisuudesta ostaa se. Valaistus ja tilan selkeys koettiin hyväksi, eikä muita ärsyttäviä tekijöitä havaittu. Kokonaisuudessaan kaupunginmuseo jätti positiivisen vaikutelman ja vastasi kävijöiden odotuksia. 

Vantaan taidemuseo Artsi: Yhteenkietoutuneet maailmat -näyttely

Artsin nykytaiteen näyttely teki vahvan vaikutuksen osallistujiin. Suurin osa palautteesta keskittyi Yhteenkietoutuneet maailmat -näyttelyyn, joka herätti huomiota voimakkaalla kuivakukka-asetelmalla ja erityisesti videoteoksella. Museon tilavat salit loivat erinomaiset olosuhteet näyttelyiden tutkimiselle, ja valaistus sopi hyvin näyttelyn tunnelmaan. Toisaalta osa osallistujista koki näyttelyn pieneksi, koska esillä oli rajallinen määrä teoksia suhteessa suurikokoisiin saleihin ja taideteosten mittakaavaan.

Toinen esiin nostettu näyttely oli Kotini jossain, joka käsitteli ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa ja siirtolaisten asemaa yhteiskunnassa. Osallistujat arvostivat sitä, miten näyttely herätti tärkeitä pohdintoja taiteen vaikutuksesta ennakkoluulojen muuttamiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseen. Taiteellinen muoto teki teemoista helposti lähestyttäviä ja tunteisiin vetoavia.

Yleinen vaikutelma museosta oli myönteinen sen luovuuden, ajankohtaisten teemojen ja viihtyisien tilojen ansiosta. Palautteissa ei mainittu ärsyttäviä tekijöitä. 

Galleria K: Sidewalk 1st Edition -näyttely

Galleria K sai osallistujilta vaihtelevaa palautetta. He kiittivät tilan siisteyttä ja järjestelmällisyyttä sekä valaistuksen selkeyttä, joka teki näyttelyyn tutustumisesta helppoa. Toisaalta osa koki valaistuksen liian kirkkaaksi ja jopa häiritseväksi. Videoperformanssien dokumentaatio sai kritiikkiä yksitoikkoisuudesta ja tylsyydestä. Nuoret kävijät huomauttivat, että kuulokkeiden käyttäminen videoiden katseluun rajoitti ryhmäkeskustelujen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Toisaalta gallerian hiljainen ilmapiiri ja vähäinen kävijämäärä tarjosivat rauhalliset puitteet yksilölliseen taiteen kokemiseen. Tulevaisuudessa osallistujat toivoivat näyttelyihin enemmän taiteen muotojen monipuolisuutta ja interaktiivisia elementtejä, jotka houkuttelisivat erityisesti nuoria kävijöitä. 

Nuorten suositukset Vantaan museoille

Kokemusasiantuntijoiden palautteen pohjalta voidaan nostaa esiin seuraavat kehityssuunnat: 
⦁    Näyttelyiden monipuolistaminen: lisää videoita, animaatioita ja interaktiivisia elementtejä, jotka ovat nuorten erityinen kiinnostuksen kohde. 
⦁    Vuorovaikutteisuus: enemmän osallistavia elementtejä, kuten pelejä, itse kokeiltavia alueita ja luovia installaatioita. 
⦁    Lepotilat: mukavien lepotilojen, kuten hiljaisten alueiden ja viihtyisien istuinryhmien, järjestäminen. 
⦁    Markkinointi: aktiivisempi uusien näyttelyiden markkinointi sosiaalisessa mediassa ja nuorille suunnatuilla kanavilla. Erityinen huomio nuorille suunnattuihin tapahtumiin. 
⦁    Nuorille suunnatut tapahtumat: teemallisten tapahtumien, kuten Halloweenin, järjestäminen. Korostetaan maksutonta pääsyä museoihin. 
 

Idea perustui nuorten aikuisten vapaaehtoisten kouluttamiseen, jotta he voisivat toimia vertaistukena ja seuralaisina museoissa hankeen kohderyhmän edustajille. Heidän tehtävänään olisi auttaa nuoria tuntemaan olonsa mukavaksi, keskustella näyttelyistä ja niihin liittyvistä tunteista.

Toiminnan toteutuksessa olivat mukana Vantaan taidemuseo Artsi, Vantaan kaupuginmuseo, Vantaan Mielenterveysseura, Kulttuuripaja Kide sekä Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo. Tapaamisessa kumppaneiden kanssa päätettiin rekrytoida vapaaehtoisia Vantaalla nuorista kaupunkilaisista. Heille järjestettiin koulutus mielenterveyden tukemisesta sekä tutustuminen osallistuvien museoiden näyttelyihin, Vantaan katutaiteeseen ja Kulttuuripaja Kiteen toimintaan.

Aluksi vapaaehtoisia rekrytoitiin kolmen viikon ajan tiedotteen kautta kaupungin sosiaalisen median kanavissa ja projektin kontaktiverkostossa. Tällä menetelmällä tavoitettiin vain kolme kiinnostunutta, minkä jälkeen museo päätti käynnistää Instagram-kampanjan. Kampanjan ansiosta 13 henkilöä ilmoitti kiinnostuksensa vapaaehtoistoimintaan, mutta aikataulu sopi vain seitsemälle. Lopulta koulutukseen osallistui kolme vapaaehtoista.

Koulutus koostui kuudesta kahden tunnin tapaamisesta, jotka järjestettiin eri paikoissa arki-iltaisin klo 16–18 ja viikonloppuisin klo 10–12. Vapaaehtoisten palautteen mukaan viikonloput sopivat heille paremmin työn, opiskelun ja harjoittelun vuoksi. Koulutuksen jälkeen kulttuurikamuilla oli mahdollisuus testata taitojaan projektin kokemusasiantuntijoiden kanssa. Toiminta sai hyviä arvioita sekä vapaaehtoisilta että testiasiakkailta, ja sitä jatketaan projektin päätyttyä.

Koulutetut vapaaehtoiset täydentävät jo pitkään toiminutta kulttuuriluotsi-toimintaa Vantaalla ja ovat käytettävissä vuonna 2025. 

Vantaan kaupunginmuseon ja taidemuseo Artsin yleisötyön, kokoelmien ja viestinnän henkilöstöä osallistui Metropolian ammattikorkeakoulun Neuromoninaisuus ja neurokirjon aikuisisiakaan hyvä kohtaaminen -koulutukseen. Koulutuksessa henkilökunta sai tietoa erilaisista häiriöistä, jotka voivat kuormittaa vierailua julkisissa tiloissa – esimerkiksi Touretten oireyhtymä, autismikirjo, ADHD tai tasapainoaistin häiriöt. Henkilökunnalle esiteltiin erilaisia tapausesimerkkejä analysoitavaksi ja keskusteltiin siitä, kuinka sekä henkilökunnan itsensä (heidän pukeutumisensa, äänensävynsä, hajunsa) että toiminnan (epäselvät ohjeet, tyly käytös normeja rikkoville, myötätuntoinen ja rauhallinen vuorovaikutus) ja museoympäristön (valaistus, lämpötila, pinnat, äänet, hajut, tekstuurit, tilaratkaisut ja kävijöiden määrä) tekijät voivat vaikuttaa mielentilaan.

Erityisesti opastuksia tekevälle henkilökunnalle korostettiin palautteen kysymisen tärkeyttä, jos ei ole varmuutta kävijöiden mukavuudesta. Esimerkiksi peukalo ylös- tai alaspäin -merkin käyttäminen tai tarkentavien kysymysten esittäminen voi helpottaa tilannetta. Lisäksi keskusteltiin suosituksista visuaaliseen viestintään ja sensory map -karttojen käyttämisestä. Ne voivat helpottaa näyttelyiden ymmärtämistä erityisesti niille, joille yksityiskohtaiset tai abstraktit kuvaukset ovat haastavia. Museot saivat myös tarkistuslistan, jonka avulla voidaan jatkossa arvioida näyttelyiden ja tapahtumien saavutettavuutta aistiesteettömyyden osalta.

Vantaan kaupunginmuseo toteutti tarkastuksen aistiesteettomuus arvioimiseksi. Tarkastuksessa havaittiin useita ärsyttäviä tekijöitä, kuten taustamelua, heijastuksia, kirjavia kuvia ja monimutkaisia tilaratkaisuja. Nämä havainnot otetaan huomioon tulevien näyttelyiden ja tapahtumien suunnittelussa. 

Mielellään museoon -projekti toi esiin yksilöllisen lähestymistavan tärkeyden. Kohderyhmänä olevien nuorten, joilla on mielenterveyden haasteita, kohdalla tarvitaan hyvin henkilökohtaista toimintaa. Käytännössä se sulkee pois mahdollisuuden massatapahtumien järjestämiseen tai merkittävään kävijämäärän lisäämiseen tästä ryhmästä. Tässä tapauksessa vaikuttavan museo- tai kulttuurikokemuksen periaatteena toimii “vähemmän on enemmän”. Parhaiten toimivat pienet tilaisuudet, jotka tarjoavat turvallisen ja rauhallisen tilan sekä auttavat osallistujia saavuttamaan rauhallisen mielentilan. Personoidun lähestymistavan lisäksi projekti osoitti, kuinka tärkeää on joustavuus ja myötätunto asiakkaiden kanssa toimiessa.

Lisäksi kumppaneiden rooli nousi merkittäväksi. He voivat kannustaa nuoria osallistumaan tai jopa tuoda heidät museoihin, sillä perinteiset museoviestinnän kanavat – kuten sosiaalinen media – eivät toimineet tämän ryhmän kohdalla. Sen sijaan toimiviksi osoittautuivat ilmoitukset, jotka lähetettiin tiettyjen nuorisopalveluiden Discord-kanavien kautta, tai mielenterveysalan ammattilaisten suositukset.

On myös tärkeää huomata, että museotoiminta voi vaikuttaa myönteisesti mielialaan, mutta se ei voi korvata terapiaa eikä sillä ole pitkäaikaista vaikutusta. Siksi, vaikka osallistuja antaisi kerran positiivista ja inspiroitunutta palautetta tapahtumasta, ei tulevaisuudessa voi jatkuvasti luottaa hänen kiinnostukseensa museota kohtaan – terveystilanne voi olla epävakaa, eikä siihen voida vaikuttaa ilman terveysalan ammattilaisten apua. 

Projektin kokemusten pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset ja esittää suosituksia muille museoille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään toimintaansa tähän suuntaan:

1. Mukava ympäristö avaintekijänä onnistumiseen

   Mielenterveyshaasteista kärsivä nuoriso tarvitsee erityisesti tilaa, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet ja luodaan nuorta tukeva ilmapiiri. Personoitu lähestymistapa parantaa merkittävästi osallistujien kokemusta. Järjestäkää museotiloihin alueita, joissa on mahdollisuus vetäytyä liiasta hälystä ja ärsykkeistä. Tuokaa esille selkeästi alueet, joilla voi rentoutua ilman sosiaalista painetta.

    

2. Luovuuden ja luonnon positiivinen vaikutus 

   Luovat työpajat, opastetut kierrokset ja vuorovaikutus luonnon kanssa parantavat emotionaalista tilaa, vahvistavat itseluottamusta ja pääasiassa edistävät sosiaalista integraatiota.

    

3. Museoiden saavutettavuuden tärkeys 

   Nuoret huomauttivat, että museot koetaan usein perheiden tai eri ryhmien paikkoina. Tämän kynnyksen voi ylittää tehostetulla markkinoinnilla, vapaaehtoistoiminnan kehittämisellä ja interaktiivisten elementtien lisäämisellä.

    

4. Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden ja nuorisopalveluiden kanssa 

   Rakentakaa pysyviä kumppanuuksia Mieli ry:n kaltaisten järjestöjen, mielenterveyskeskusten ja nuorisovastaanottojen kanssa. He voivat toimia sekä asiantuntijoina että väylänä tavoittaa nuoret, joille museovierailu voi tuntua ensiksi kynnyskysymykseltä. Käyttäkää suoria viestintäkanavia (esim. Discord, WhatsApp-ryhmät, sosiaalityöntekijöiden ja etsivän nuorisotyön tukemat verkostot) sen sijaan, että luotatte vain museon omiin somekanaviin. Asiantuntijatahot voivat toimia ”lähettiläinä” ja auttaa ohjaamaan nuoria kävijöitä museoon.

    

5. Vapaaehtoistoiminnan rooli 

   Projekti osoitti, kuinka nuorten vapaaehtoistoiminta, kuten Kulttuurikamu, voi auttaa luomaan mukavan tilan vierailuille ja aktiviteeteille. Vertaistuki helpottaa nuorten integrointia kulttuuriympäristöön. Vapaaehtoisten kouluttaminen toi kuitenkin esiin haasteita, kuten aikatauluongelmat. Vapaaehtoisille sopivat ajat – arki-iltoina klo 17 jälkeen ja viikonloppuisin – voivat olla ristiriidassa museohenkilökunnan työaikojen kanssa, joten tarvitaan joustavuutta.

    

6. Henkilökunnan koulutuksen merkitys 

   Erityiskoulutukset lisäsivät museohenkilökunnan tietämystä mielenterveyshaasteista ja keinoista tukea neurokirjon kävijöitä. Ymmärrys ympäristön ja vuorovaikutuksen vaikutuksesta kävijöiden hyvinvointiin oli tärkeä askel kohti saavutettavuuden parantamista.

    

7. Ilmainen sisäänpääsy ja Museokortti lahjaksi 

   Kohderyhmän edustajat ovat usein taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, ja heille oli positiivinen yllätys, että Vantaan kaupungin omistamiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy. Keskusteluissa nousi useasti esiin Museokortti, ja voidaan suositella Museokortin sisällyttämistä osaksi valtion tukemaa kulttuurihyvinvointia.

    

8. Matalan kynnyksen luovat työpajat  

   Tarjotkaa säännöllisiä, ohjattuja taide- ja kulttuurityöpajoja, joissa ei ole osallistumispakkoa eikä aikaisempaa taustaa tarvita. Korostakaa omaan tahtiin osallistumista. Se sopii erityisesti nuorille, joilla on sosiaalisen jaksamisen tai keskittymisen haasteita.

    

9. Luonto ja ulkotapahtumat 

   Yhdistäkää kulttuurisisältöä luontoympäristössä järjestettäviin kokemuksiin. Luonnossa tapahtuva opastettu toiminta, esimerkiksi taidevaellukset tai puistonhoitoon osallistuminen, voivat auttaa lievittämään ahdistusta ja stressiä.

    

10. Verkkotuki ja online-ennakkomateriaali 

    Tuottakaa museoista lyhyitä video-opastuksia, visuaalisia karttoja tai rentouttavia äänimaisemia, joihin nuoret voivat tutustua etukäteen. Tämä vähentää jännitystä ennen vierailua. Kulttuurikamut voivat esitellä nämä materiaalit ennen tapaamista, jotta nuori tietää, mitä odottaa.

     

11. Joustavat aukioloajat  

    Kokeilkaa laajennettuja aukioloaikoja, ilta- tai viikonloppuvierailuja, jolloin työssä käyvät tai opiskelevat nuoret voivat osallistua helpommin.

     

12. Jatkuva dialogi kohderyhmän kanssa 

    Kutsukaa kohderyhmä säännöllisesti arvioimaan uusia näyttelyitä ja palveluja. Palaute tulisi kerätä monin eri tavoin (lyhyet anonyymit lomakkeet, keskustelutilaisuudet, pienryhmät). 

Museoliitto. Tutkimus: Suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset. 1.2.2023. Viitattu 10.12.2024. https://museoliitto.fi/uutinen/tutkimus-suomalaismuseoiden-koetut-hyvinvointivaikutukset-ovat-satojen-miljoonien-arvoiset/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Nuorten mielenterveyshäiriöt. Viitattu 10.12.2024. https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot

Aistiesteettömyyden arviointi ilmaisella sovelluksella https://aistiesteettomyys.web.app