Käkikellotaloja ja kalkkihiekkaa – kaupunginmuseon postmodernien rakennusten inventointiurakka päätökseen
Vantaan 1980- ja 1990-lukujen pientalojen inventointi päättää valtavan postmodernien rakennusten inventointiurakan.
Käkikellotalon nimitys tulee käkikelloa muistuttavasta muodosta. Tämä talorivistö löytyy Varistosta. Kuva: Juho Saloheimo, Vantaan Kaupunginmuseo.
Vantaalla on valmistumassa 1980- ja 1990-lukujen rakennuskannan inventointi, jonka aikana on käyty järjestelmällisesti läpi kaikki aikakauden 11 000 rakennusta. Viimeisessä vaiheessa on tarkasteltu pientaloja eli noin 7500 omakoti- ja paritaloa sekä vapaa-ajan asuntoa. Näin laajaa 1900-luvun lopussa valmistuneiden rakennusten inventointia ei ole aiemmin tehty Suomessa. Nyt Vantaasta ottaa mallia muun muassa Espoo.
Perusteellista selvitystä aikakauden rakentamisesta ja arkkitehtuurista tarvitaan, kun rakennuskanta vanhenee. 1980- ja 1990-luvun rakennukset alkavat olla jo sen ikäisiä, että niitä halutaan korjata tai jopa purkaa. Selvitystyö tukee niin maankäyttöön liittyviä päätöksiä kuin kiinteistönhoitoa ja rakennussuojeluakin.
Leikkisää postmodernismia etsimässä
Kristian Tuomainen ja Juho Saloheimo ovat työskennelleet kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginmuseon yhteisessä inventointihankkeessa helmikuusta asti. He ovat muun muassa valokuvanneet rakennuksia ja tallentaneet niiden ominaispiirteitä museon tietokantaan. Samalla heille on muodostunut kokonaiskuva Vantaan posmoderneista pientaloista.
Arkkitehtuurissa postmodernismi tarkoittaa 1970-luvun lopulla alkanutta tyylisuuntausta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat leikkisyys ja viittaukset historiaan.
– Postmodernismi kritisoi koristeista riisuttua arkkitehtuuria, kuten 1960- ja 1970-lukujen betonielementtikerrostaloja, Saloheimo kertoo.
Julkisivuissa on usein pastellivärejä ja erilaisia koristeaiheita, esimerkiksi tuuliviirejä tai yksinkertaisia ornamentteja. Ikkunat voivat olla holvikaaren, ympyrän tai vinoneliön muotoisia.
– Usein rakennukset on myös suunniteltu juuri tietylle paikalle, omaan ympäristöönsä sopiviksi, toteaa Tuomainen.
Loppukesästä Saloheimo ja Tuomainen olivat kuvanneet itä-Vantaan lähes 5100 pientaloa. Elokuussa he siirtyivät länteen, jossa kuvattavia kohteita oli noin 2400.
Valmistaloista Valjakkaan
Tuhansien rakennusten joukosta alkoi erottua rakennustaiteellisesti erityisiä kohteita mutta myös aikakaudelle tyypillisiä piirteitä.
– Vantaalla postmoderni tyyli näkyy selvemmin julkisissa rakennuksissa. Pientaloissa aikakauden vaikutukset näkyvät lähinnä erimuotoisina ikkunoina, satunnaisina koristeaiheina ja moninaisina kattomuotoina, Tuomainen kuvailee.
Monet 1980- ja 1990-luvuilla Vantaalle rakennetuista pari- ja omakotitaloista ovat tehdasvalmisteisia pakettitaloja, joissa on vain pientä vaihtelua. Niiden arkkitehtuuri on peräisin talotehtaiden suunnittelijoiden laatimista piirustuksista. Yksi suosituista valmistalotyypeistä on ollut harjakattoinen, puolitoistakerroksinen käkikellotalo. Julkisivumateriaaleista tyypillisiä ovat vaalea kahitiili eli kalkkihiekkatiili sekä kirjava punatiili.
Valmistalojen joukosta on erottunut kuitenkin myös yksilöllisiä, arkkitehtien suunnittelemia pientaloja, joissa postmoderni tyyli näkyy selvemmin.
– Vantaalta löytyy muun muassa Kai Wartiaisen, Mikko Heikkisen, Markku Komosen, Petri Viidan ja Eero Valjakan suunnittelemia taloja, Saloheimo listaa.
Mitkä 1980- ja 1990-luvun rakennuksista on tärkeintä säilyttää tuleville sukupolville? Kun inventointityö valmistuu, on museon helpompi vastata kysymykseen.
Länsimäessä on 1980-luvulla rakennettuja omakotitaloja, joiden julkisivumateriaalina on kalkkihiekkatiili. Kuva: Kristian Tuomainen, Vantaan kaupunginmuseo.
Teksti: Anni Rissanen, Vantan kaupunginmuseo